Draamavälineitä simulaatiossa
Tää on se mun paikka

Varhaiskasvattajat vuorovaikutustapojen äärellä

Tää on se mun paikka- hankkeen aikana kehitetään tiimivalmennuskokonaisuutta lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa syksyllä 2019 startanneiden tiimivalmennuksien osallistujatiimit kokoontuivat kolmena peräkkäisenä päivänä työpajoihin LAMKin simulaatiokeskus SimuLtiin. Työpajojen tavoitteena oli tarkastella erilaisia vuorovaikutustapoja, ja pohtia mahdollisuuksia kehittää varhaiskasvattajien vuorovaikutusta lämpimämmäksi.

Vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä laatukriteereistä varhaiskasvatuksessa (Vlasov ym. 2018), joten sen äärelle pysähtyminen on ehdottoman tärkeää. Lapsi rakentaa kuvaa itsestään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja parantaakseen suhdetta lapseen, on ymmärrettävä kuinka tiiviisti pedagogiikka ja vuorovaikutus kietoutuvat toisiinsa. Vuorovaikutustaitojen kehittämisellä on tärkeä rooli pedagogiikan laadun kannalta. Laadukkaan pedagogiikan taustalla on aina laadukasta vuorovaikutusta. (Ahonen 2017.)

Simulaatiotyöpajat pyörähtivät käyntiin hankkeen haltiakummin, kasvatustieteiden tohtori Liisa Ahosen tutkimukseen perustuvalla teorialla erilaisista vuorovaikutustavoista. Varsinaista simulaatiotyöskentelyä varten tunnelmaan virittäydyttiin rennolla heittäytymisharjoitteella, joka sai aikaan liikettä ja naurua.

Kuva 1. Lämppärinä varhaiskasvattajat kutsuttiin uuden automallin esittelytilaisuuteen. Kuva: Jutta Nikkinen 2019

Simulaatiolla käsiksi haastaviin kasvatustilanteisiin

Simulaatioharjoitteissa päästiin pureutumaan erilaisiin vuorovaikutustapoihin tosielämään perustuvien casejen pohjalta. Varhaiskasvattajat saivat aikaa valmistella lyhyet näytelmät, joita käytiin läpi draaman keinoin, soveltaen forumteatteria. Jokainen sai pohtia kuinka caseissa nähtyihin vuorovaikutustilanteisiin saadaan lisää lämmintä vuorovaikutusta ja empaattista otetta. Näytelmien esittäminen nostatti yleisössä hervottomia naurunpuuskia, mutta herätti myös ajatuksia, ja auttoi aivan uudenlaisella tavalla eläytymään lasten maailmaan. Erään työntekijän mukaan lapsen maailma “ihan kirkastui”. Näytelmissä esiintyminen aiheutti paikoin voimakkaitakin tunteita ja kiivasta pohdintaa.

Kuva 2. Varhaiskasvattajat heittäytyvät rooleihinsa lapsina ja varhaiskasvatuksen työntekijöinä. Kuva: Jutta Nikkinen

Simulaatio-oppimisella voidaan mahdollistaa aidon kaltaisten tilanteiden kokeminen, niin että osallistujalla on mahdollisuus turvallisessa ympäristössä kokeilla erilaisia työskentelytapoja ja myös epäonnistua. Simulaatio-oppiminen on toteutettavissa monimuotoisesti, ja soveltuu siksi monenlaiseen tavoitteelliseen harjoitteluun. (Niemi 2019.) 

Tavanomaisesta simulaatiotyöskentelystä poiketen, työpajoissa simulaatio toteutettiin ilman tallennusta ja simulaatio-ohjaajan valvontaa. Tallennus ei ollut tarpeen työskentelytavassa, jossa näytelmiä esitettiin uudestaan, muuttaen niitä katsojien antamien ohjeiden mukaan. Heittäytyminen rooleihin oli ensiluokkaista – aivan kuten lasten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta voi odottaakin. Työskentelystä välittyi eläytyminen ja aito halu oppia uutta omaan työhön ammennettavaksi.

Kuva 3. Varhaiskasvattajien eläytymistä lasten heräämistilanteeseen. Kuva: Jutta Nikkinen 2019

Toimiva tiimi tukee työtä

Näytelmien jälkeen kasvattajat pääsivät pohdiskelemaan tilanteita oman ryhmänsä arjesta, työstäen keinoja tilanteen helpottamiseksi. Omat caset herättivät mielenkiintoista ja rakentavaa keskustelua jokaisessa työpajassa. Keskustelua käytiin paljon empaattisesta kohtaamisesta, ja siitä kuinka lämmin ote vuorovaikutuksessa säilytetään haastavissakin kasvatustilanteissa.  Ryhmäkeskusteluissa ja työpajojen yhteenvedoissa työkaverin tsemppaus tuotiin upeasti esille, vaikka hyvän huomaaminen, tai sen puute puhututtikin. Tiimin tukea tarvitaan omien tunteiden jakamiseen, sekä arjen tukemiseen väsymyksen ja arjen suorittamisen alla. Keskustelujen edetessä kasvattajien kesken todettiin, että “teemme todella vaikeaa työtä”.

Hyvää porinaa käytiin myös palautteen annosta, ja suhtautumisesta siihen. Empatia työkaveria kohtaan on yhtä tärkeää kuin myös erilaisia tunteita salliva, turvallinen ilmapiiri. Kun tiimillä on yhteinen päämäärä, ja sen jäsenet täydentävät toisiaan, on helpompi kasvattaa luottamusta, joka on toimivan tiimin kivijalka. (Kupias & Peltola 2019.)

Kuva 4. Kaverusten välisen tilanteen selvittelyä. Kuva: Jutta Nikkinen 2019

Tiimit saivat työpajoista lisäeväitä työhönsä ja olivat aidosti innoissaan, jopa yllättyneitä oppimastaan. Oppimiskeskusteluissa kävi ilmi, että simulaatio oli sisällöltään ajatuksia herättävä, ja laittoi arvioimaan omaa työtään. Oppimistapana simulaatiotyöskentely tuntui yllättäneen positiivisesti, ja simulaatioissa käytetyt draaman keinot nähtiin hyvänä mahdollisuutena tunnekasvatukselle myös omassa lapsiryhmässä.

Jokaisesta tiimistä huokui tekemisen meininki, halu kehittyä, ja valtava arvostus lapsia kohtaan. Simulaatiotyöpajoilla haluttiin antaa tiimeille myös harvinaista aikaa yhdessä, ja möyhentää ajatuksia arjesta, itsensä kehittämisestä ja niistä kaikkein tärkeimmistä – lapsista. Varhaiskasvatuksessa varsinkin sosioemotionaalista tukea tarvitseville lapsille kasvattajien johdonmukainen toiminta on ratkaisevassa osassa. Johdonmukaisuus saavutetaan avoimen arvokeskustelun ja yhteisistä toimintatavoista sopimisen kautta. (Ahonen 2017.)

Kirjoittajat

Jutta Nikkinen on Lahden ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosionomiopiskelija ja suorittaa harjoitteluaan Tää on se mun paikka -hankkeessa.

Pipsa Murto on Tää on se mun paikka -hankkeen projektipäällikkö ja päätoiminen tuntiopettaja Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.

Lähteet:

Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.  Jyväskylä: PS-Kustannus. [Viitattu: 22.10.2019]. Saatavissa: https://www.storytel.com/fi/fi/books/778481-Haastavat-kasvatustilanteet—L%C3%A4mpim%C3%A4n-vuorovaikutuksen-k%C3%A4sikirja

Kupias, P. Peltola, R. 2019. Oppiminen työssä. Tallinna: Gaudeamus Oy. [Viitattu: 22.10.2019]. Saatavissa: https://www.storytel.com/fi/fi/books/816509-Oppiminen-ty%C3%B6ss%C3%A4

Niemi, S. Kivinen, E. Takaluoma, M. Kräkin, M. Pukarinen, E. Willman, M. (toim.). 2019. Vaikuttavaa oppimista ja kehittämistä simulaatiolla. Simulaatio-oppimistilanteen järjestäminen simulaatiokeskus SimuLtissa. Lahti: Grano Oy. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 52

Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. 2018. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. KARVI Julkaisut 24:2018. [Viitattu: 24.10.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2018/10/KARVI_2418.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *